PääsivuPääsivu  G!B!-KOTISIVUT  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  
GB muualla netissä



Ilmoitusloota
- Onko mielessä ainesta lööpille, juorua, merkittävää tapahtumaa? Vinkkaa asiasta ylläpidolle!
Lööppi

MURHAMYSTEERI SUOSITULLA ULKOILUALUEELLA

Mount Loftyn erään korkeimman kukkulan laelta on löydetty tyystin poltettu mustang, sekä suuri määrä verta joka eittämättä viittaa raakalaismaiseen veritekoon. Virkavalta etsi useamman päivän ajan mahdollisia kamppailun uhreja, kunnes he viimein löysivät vuoren juurelta sankkaan tiheikköön pudonneen naishenkilön runnotun ruumiin. Jengisodat ovat aina olleet läsnä, mutta onko tavan kansalaistenkin henki nyt uhattuna?
Viimeisimmät aiheet
» Tina Walker
Ke Elo 02 2017, 12:25 kirjoittaja Sturmdragon

» The Secrets and Revenge RPG ~ Percy Jackson foorumiroolipeli
Ke Heinä 26 2017, 13:40 kirjoittaja Vierailija

» Bernard Frost
Ke Heinä 12 2017, 17:41 kirjoittaja Piccu

» Pelaajasiivous suoritettu, GB:n tulevaisuustöpö tekeillä
Ma Heinä 10 2017, 18:21 kirjoittaja Ylläpito

» Evan Cooper
Pe Kesä 02 2017, 20:27 kirjoittaja Reddari

» Lily McBeth
Su Toukokuu 21 2017, 22:26 kirjoittaja Evia

» Kuvalista ja varaukset
To Toukokuu 11 2017, 01:10 kirjoittaja Peurankasvo

» Uusi pelaaja, uusi hahmo
Pe Maalis 03 2017, 11:55 kirjoittaja Peurankasvo

» Declan Clarke
La Helmi 25 2017, 21:40 kirjoittaja paineside


Jaa | 
 

 Deborah "Dope" Vittoria Fitzgerald

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Baroque
Orjuuttaja
avatar

Viestien lukumäärä : 829
Join date : 03.01.2014

ViestiAihe: Deborah "Dope" Vittoria Fitzgerald   Pe Heinä 24 2015, 10:11

Let's mosey!

Nimi: Deborah Vittoria Fitzgerald
Kutsumanimi: Debra, Deb, Debbie, Douppi, Dope, Depis, Miss Marmalade
Ikä: 25 vuotta
Kansalaisuus: Australia
Sukupuoli: Nainen
Seksuaalisuus: ?
Työpaikka: Juontaa kehätappeluita Nasty dog -areenalla
Asuinpaikka: Adelaide

Check out the crew!

Jengi: Smileys
Asema: Harlekiini
Kuinka kauan ollut jengissä: 5 vuotta

Riitti: Onnenpyörä ehdotti julkista penetraatiota – mutta koska pyörä ei määritellyt, ketä tarkkaan ottaen pitäisi pökkiä, niin päätti Deb hoitaa homman itse. Joku hymynaamoista nimittäin erehtyi huikkaamaan omistavansa strap on -dildon, jota Deb sai mukavasti lainata. Vastapariksi löytyi hommaan erikoisen halukas nuori mies, ja vaikka luistossa olikin pieniä ongelmia, helpottuivat nekin päärynämarmeladilla (Deb oli aikonut tehdä lettuja vielä myöhemmin). Sirkuksen väki oli yksissä tuumin sitä mieltä, että se oli söpöintä mitä he olivat koskaan nähneet, eli siksipä Deb hyväksyttiin ilomielin mukaan ja kruunattiin samalla lempinimellä Miss Marmalade. Strappiksen hän sai myös pitää itsellään, ja se kuuluu Doupin vakiarsenaaliin vielä tänäkin päivänä.

Tie Smileysiin: Saapuessaan Adelaideen Debra löysi hymynaamat nopeasti. Sen jälkeen rusahti auki jokunen viinapullo, heitettiin huulta ja todettiin, että tämä on rakkautta ensi silmäyksellä. Jengi oli keesipäälle kuin mittatilauksena tehty, eli eipä siinä aikaa tuhlailtu, vaan paineltiin suin päin Sirkukseen.



Suhtautuminen~
Smileys: ”VITTU JÄTKÄT MÄÄ RAKASTAN TEITÄ OIKEESTI! Hei, se on muuten mun pullo. Vittu. Hei! HEI! ET VITTU KOSKE SIIHEN SAATANAN HOMONAAMA!”
Hazard Hooligans: ”Siis ne skidit, hei, oikeesti! Toikin jäbä on varmaan jotain viistoista vuotta! Vittu mikä kakara! Saanks mä sen mun kellariin?”
Cerberus: ”Doget on kyl ihan söpöjä, varsinkin kiukkusena. Kurkkusalaatista tosin en perusta.”

Hate you baby!

Luonne: Debralla on oikeastaan kahdet toisistaan erilliset kasvot, jotka eivät liity millään tavalla häikkään pääkopassa – Douppi on yksinkertaisesti vaan niin helppo uppoamaan rooliinsa hymynaamoissa, ettei siinä järjellä ole enää mitään sanomista. Omiensa parissa lettipää on kuin kala vedessä: Hän on yleensä se, jonka tuuba on huumaavin, nuppi niin sekaisin ettei mitään rajaa, ja meininki sen mukainen. Debra riehuu ja räyhää, toteuttaa itseään panssarivaunun voimalla eikä hidasta ennen kun tiiliseinä, delirium tai liian paha krapula tulee vastaan. Hän on tunnettu huonoista, nerokkaista ja sekopäisistä ideoistaan, ja siksipä hän on usein se, joka verenmaku suussa kipittää pitkin Adelaiden katuja ja opettaa haaskat talon tavoille. Deb on siis eräänlainen Smileysin epävirallinen sosiaalinen lähettiläs: Uudet hymynaamat pääsevät näppärästi jengin kanssa puheväleihin hänen kauttaan, ja Deb toimii myös viestipuluna jengien välisissä asioissa.

Douppi ei oikeastaan ole hullu eikä rikollinen, mutta hänellä nyt vaan on tapana tehdä asioita, jotka saavat hänet vaikuttamaan sellaiselta. Tai no, kyllä hän oikeastaan rikkoo miltei patologisesti lakia, muttei tee sitä pahalla. Kenties syy jatkuvaan riehumiseen on se, ettei hänellä ole estoja nimeksikään, hän on mielipuolinen yllytyshullu ja yksinkertaisesti täynnä sellaista ylimääräistä energiaa, joka on pakko purkaa tavalla tai toisella. Oli kyseessä sitten viuhahtelu vanhainkodissa tai lyömälajit naapuruston postilaatikoiden parissa – she’s your man. Toisaalta on Debilläkin joku raja olemassa, ja kun sen ylittämisen hetki koittaa, vetäytyy keesipää totaalisesti kuoreensa. Doupin katoamistemppuun kuuluu kaikkien kontaktien täydellinen silpominen: hän ei vastaa puhelimeen, ei avaa ovea, haistattaa korkeintaan pitkät ikkunan kautta. Hän erakoituu niin hyvin kun vain osaa, hyvä jos edes kaupassa käy, ja tulee esille vasta silloin, kun maailma tuntuu yhtään siedettävältä.

Mutta älkää vielä huolestuko, on Debralla myös hellä ja lutunen puolensa, joka paljastuu useimmiten kun keesipää lakkaa ryyppäämästä, ottaa etäisyyttä jengiinsä ja paneutuu muiden harrastuksiensa – lähinnä tanssimisen pariin. Douppi osaa olla mukava ja ihan inhimillinen tyyppi, itse asiassa hän on hyvin letkeää seuraa, pärjää miltei kenen tahansa kanssa ja tykkää jutella ihmisten kanssa. Omien tanssi- ja musakuvioiden kautta Deb myös mielellään hakeutuu ihmisten seuraan, ja jos yhteinen sävel vain löytyy, niin eivät jengirajat ole mikään este, tuskin edes hidaste. Varsinkin dancehall-mimmien kesken vallitsee sanaton sopimus, ettei jengiasioita oteta treeneihin mukaan.

See anything you like?


Ulkonäkö: Vaikka Douppi on pienikokoinen nuori nainen, antaa hän äkkiä sellaisen vaikutelman, ettei hän voi millään mahtua luonteen ja asenteen puolesta edes Adelaiden kokoiseen kaupunkiin. Pituutta hänellä on reilut 160 senttiä ja painoa jotain kuusikymmentä kiloa. Siihen massaan mahtuu yllättävää lihasta ja sellaista muuta pehmeää tarttumapintaa, ja sitä ei muuten turhaan peitellä. Tissitkin löytyy, kyllä. Kooltaan ne ovat sopivasti käteen mahtuvaa luokkaa.
Tyttö on rakenteeltaan sopusuhtainen, mutta vahvahko ja pehmeähkö yhtä aikaa. Varsinkin kädet ja jalat ovat voimakkaat, siinä missä vyötärö on kapea. Neidin kasvot ovat hivenen kolmiomaiset, mutta kulmista pyöreät - niiden perusteella häntä voisi luonnehtia jopa söpöksi ja kiltiksi. Doupin todellinen puoli kuitenkin paljastuu hänen laguunimaisen sinivihreistä silmistään, joissa välkkyy useimmiten varsin maaninen pilke.

Keesipään iho on sävyltään oliivinruskea, ja sillä on kova taipumus päivettyä entisestään. Tatuointeja tuolta iholta löytyy vaikka muille jakaa: Doupin toinen käsi on miltei kokonaan peitetty riemunkirjavalla sleevellä, jonka kuvioissa seikkailee vaikka mitä satuhahmoja aina Roger Rabbitista Kissanaiseen. Leimaa löytyy myös yläselästä, jossa kurkistelee psykedeelinen pöllö. Lävistyksiä Dopella on myös reippaasti: labret, napa, molemmat nännit, skindiver ja korvat on niitattu.

Neidin hiukset ovat hujahtaneet varsin pitkään malliin, mutta ajeltujen sivujen myötä jäljelle jäi vain pitkänhuiskea keesi. Moinen piiska on usein solmittu letille tai ponnarille, jolloin sillä on sananmukaisesti kiva piiskata kaikkia, varsinkin punkkikeikoilla. Hiusten väri vaihtelee aika usein. Oikeasti Dopen tukka on väriltään tylsän tummanruskea, ja sillä on ärsyttävä taipumus kihartua, varsinkin kastuessaan. Viimeisin värjäys kuitenkin muutti tukkapehkon helakan vihreäksi. Ensi viikolla väri voi tosin olla jo jokin toinen.

Douppi tykkää pienenpienistä vaatteista. Minishortsit, minihameet, topit, crop topit, näillä mennään, ja mukaan repaleiksi poljetut sukkahousut ja maiharit tai kärjistään irvistävät tennarit, niin setti on kasassa. Vaatteiden värimaailma kattaa kaiken sateenkaaresta yönmustaan, ja useimmiten vaatteiden väri heijastaa keesipään mielialaa varsin hyvin. Pinkkiä kivalle ja vähemmän pinkkiä ei-kivalle. Tylsinä päivinä päältä löytyy usein jonkin sortin printtihuppari ja pillifarkut, tosin Doupilla on hyvin harvoin tylsää.


Kiss no tell.

Menneisyys: Debran tarina alkoi mutkikkaissa merkeissä jo siksi, koska pentu syntyi kielletyn rakkauden tuloksena. Katsokaas, Debran äiti, Marina Lo Scalzi oli nimittäin hyvin vanhoillisen katolilaisperheen ainoa tytär, eikä sitä katsottu vähääkään hyvällä kun hän alkoi pyörimään irlantilaisperäisen rentun, Earl Fitzgeraldin matkassa. Lapsi pullahti maailmaan italian määperällä ennen kun kukaan edes kerkesi kiljaista sanaa ”avioliitto”, ja sitäkin nopeampaa alkoi koko Lo Scalzin suku muistutella, ettei siihen klaaniin ollut tervetullut yksikään pakana, varsinkaan irlantilainen sellainen. Ei sillä, että Earlia olisi liiemmin minkään sortin liitto kiinnostanut, mutta niin kauan kun fysiikka jaksoi miellyttää, pysyi hän Marinan matkassa, lähti jopa naisen kanssa uudelle mantereelle, Australiaan nimittäin. Tilanne Elianan sukulaisten kanssa kun oli sen verran räjähdysherkkää sorttia, että oli pakko laittaa kokonainen valtameri osapuolten välille.

Debra-penikan muutamat ensimmäiset elinvuodet olivat oikeastaan ihan mukiinmeneviä tuolla kenguruiden saarella. Perheellä oli mukava pieni koti syrjäisessä Burketownissa, jossa aika kului seesteisissä, joskin hieman eristäytyneissä merkeissä. Kaikki kuitenkin kääntyi päälaelleen kun Earl viimein kyllästyi tasaiseen perhe-elämään Debbien ollessa seitsemän vuotta. Tytön isä lähti siis lätkimään hippulat vinkuen, palasi kaiketi takaisin Eurooppaan. Tuolloin Marina jäi aikalailla tyhjän päälle, ja kuvioihin astui aika nopeasti kukapas muukaan kuin kuningas alkoholi. Debra löysi pian olevansa eräänlainen vajaavaltainen perheenpää, jonka vastuulle jäi ryyppäävästä äidistä huolehtiminen, ja siinä sivussa olisi kai itsekin pitänyt lampsia kouluun joka aamu ja syödäkin välillä jotain. Lienee siis sanomattakin selvää, ettei se touhu oikein ottanut tulta siipiensä alle. Parin vuoden kikkailun jälkeen Debra päätyi huostaanotto- ja lastenkotikierteeseen, mistä ei seurannut mitään hyvää, tyttö tuli ainoastaan vihaiseksi ja kapinoivaksi.

Sellaista jännää rataa edettiin siis jonnekin viidennelletoista ikävuodelle saakka Debran elämässä. Oli monenlaista laitosta, välillä kotona pyörähtämistä ja sitten myös se pienenpieni keikka nuorisovankilassa. Doupilla oli nimittäin ollut jo pidemmän aikaa tapana nyysiä yhtä sun toista kaupoista, ja sen yhden kerran hän jäi kiinni rysän päältä. Ei siinä vielä mitään ongelmaa – pikkurikoksista kun voi selvitä puhumalla ja sopimalla, mutta mopo karkasi niin sanotusti käsistä kun tyttö keksi kirmata karkuun vartijaa, eli kohta hän saikin parin jepareita peräänsä. Siitä Debra ei tykännyt vähääkään, se sinitakkinen möhömaha kun katsoi häntä niin vittumaisella tavalla. Poliisien siis saadessa tytön käsiinsä hän ei niin sanotusti suostunut yhteistyöhön. Eka äijä sai hiuslakasta naamaan, sitten muutama hyvin (huonosti) harkittu potku polveen, ja loppu on historiaa. Debran siirtäminen maijaan oli yhtä hankala operaatio kuin haisunäädän taivutteleminen johonkin haisunäädille hyvin epämieluisaan paikkaan. Tuon tapahtuman ja sen jälkipuintien osalta oli sosiaalitoimen pakko myöntää, ettei neidistä tulisi yhteiskuntakelpoista tavaraa ilman kunnon interventiota, ja siksipä Debran uudeksi osoitteeksi muuttui Banksia Hillin nuorisorankaisulaitos.

Julmettu välimatka kotikaupunkiin katkaisi Debran suhteet hänen äitiinsä ja vanhoihin kavereihin – mikä oli epäilemättä tarkoituksenakin huomioon ottaen niiden haitallisen vaikutuksen tytön tilanteeseen. Loppujen lopuksi se oli kuitenkin karhunpalvelus Doupille, koska hänen äitinsä kuollessa tapaturmaisesti oli tytär mantereen toisessa päässä. Se tietenkin herätti Debrassa monenlaisia tunteita aina katumuksesta raivoon saakka. Siksipä aika Banksiassa ei koulinut Douppia kovin hyvään suuntaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Sai hän sentään oppivelvollisuuden pulkkaan ja jonkin sortin ammattikoulutuksen alle, mutta siihen neidin yhteiskuntakelpoisuus oikeastaan loppuukin. Heti kun Banksian ovet läsähtivät kiinni hänen takalistonsa takana, lähti tyttö kohdalle sattuneen hippipakun matkassa road tripille halki Australian. Äidiltä jäänyt laiha perintö kului hujauksessa bilettämiseen ja sitäkin kyseenalaisempiin ajanviettotapoihin, ja saapuessaan Adelaideen oli Debra tyhjä taskuistaan ja päänupista myös.

Silloin Smileys astui kuvioihin. Debra törmäsi jenginuoriin aivan kuin se olisi ollut kirjoitettu pyhään kirjaan; siellä ne piripäät olivat vastassa kuin mikäkin mielenvikainen tervetuliaiskomitea. Douppi pääsi siis kaltaistensa pariin, sai Sirkuksesta katon päänsä päälle ja paljon uusia kavereita keiden nurkissa lymyillä.

I like it random!

Vahvuudet:
- Debra on yhtälailla pysäyttämätön kuin luonnonvoimat. Kun hän päättää jotakin, niin se myös tapahtuu, tai Douppi vähintään teloo itsensä käyttökelvottomaan kuntoon yrittäessään.
- Ei oikeastaan ole kovin väkivaltainen, mutta tykkää sanasta ”itsepuolustus”. Sitä D harrastaa löysin rantein, vetää homman vähän överiksi aina toisinaan, mutta on ihan vilpittömästi pahoillaan jälkeenpäin.
- Omien sanojensa mukaan ”aristokraattisen suvun vesana” Douppi tietää hevospoolon* salat.
- Tietyssä olotilassa Douppi tykkää kaikista, ja on hän itsekin aika vetovoimainen tapaus, jolle on vaikea olla hymyilemättä.

Heikkoudet:
- Saa toisinaan ihan helvetin huonoja ideoita. Siis mitä, onko tää muka heikkous?
- Varsinkaan rehapäissään ei hahmota omia rajojaan, eikä muidenkaan. Siksi hän tuppaa loukkaamaan itsensä helposti, eikä muidenkaan terveys ole taattu kun neiti innostuu.
- Ottaa toisinaan liikaa vaikka mitä, ja seuraukset eivät oletettavasti mieltä ylennä.

Random:
- Keesipää toimii kaduilla treenaavan dancehall- ja street dance -tiimin epävirallisena johtohahmona. Siihen parikymmenpäiseen rytmiretkueeseen kuuluu nuoria kaikista jengeistä, mutta se on niitä harvoja paikkoja, jossa jenginuoret tulevat keskenään toimeen paremmin kuin hyvin. (Referenssiksi dancehallia)
- Douppi tulee ja menee kuin tulvakausi ja sopuleiden joukkotuho. Välillä hän ottaa ja karistaa Adelaiden tomut kengistään lähtemällä milloin millekin reissulle. Tämä liittyy usein siihen, että hänen on pakko ottaa vähän hermolomaa Smileystä – ja myös itsestään.
- Arsenaalissa hevospoolomaila* (modatuilla metallivahvikkeilla ja kädensijaan piilotetulla pistimellä) ja strap on -dildo. Haaveilee myös moottorikäyttöisestä yksilöstä.
- Maanisdepressiivinen. Enemmän maaninen.
- Käy rajusti viihteellä ja streittaa jaksoittain. Silloin kun aineiden käyttö loppuu, alkaa Douppi treenaamaan villisti. Tykkää siis tanssimisen lisäksi käydä myös nostelemassa rautaa.
- Lauloi aikanaan punk-bändissä nimeltä Virgin fuck blaster, mutta tuli potkituksi ulos bändistä, koska hän oli alkoholin käytössään liian kova pala jopa krustipunkkareille. (Lauluääni)

Biisejä:
Rainbowlicker - Shit in a box

_________________________

Who cares what games we choose?
Little to win but nothing to lose.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://raatotaiteilija.deviantart.com/
 
Deborah "Dope" Vittoria Fitzgerald
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
 :: Hahmoesittelyt :: Smileys-
Siirry: